Tehomimmi tuo auringon mukanaan

- Jos joka aamu menee töihin naama nyreänä, niin kyllä siinä alkaa vihata työntekoa.

Jokainen on oman työpaikkansa mannekiini. Itse olen ylpeä työpaikastani ja työnantajastani,

sanoo Leila Savolainen.

Ei liene liioittelua kun sanoo, että Leila Savolaisen astuessa huoneeseen mukana seuraa hymyn ja 
naurun kera auringonpaiste -mutta myös vahvasta ihmisestä huokuva päätäväisyys ja terve itsevarmuus. 
- Otan kaiken tosissani, sanoo perustoiveikas ja lämpimän luonteen omaava tahtonainen. Kuopion 
koulutuslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja pakolaisten terveydenhoitaja Leila 
Savolainen sanoo, että häneltä on monesti kysytty töihin tullessa, että jaksatko sinä hymyillä aina 
iloisesti. - Minusta se kuuluu asiaan. Jos joka aamu menee töihin naama nyreänä, niin kyllä siinä alkaa 
vihata työntekoa. Jokainen on oman työpaikkansa mannekiini. Olen ylpeä työpaikastani ja 
työnantajastani, kaupungista. Viihdyn työssäni.
Savolainen on Kuopion noin 340 kiintiöpakolaisen ja noin 200 paluumuuttajan terveydenhoitaja. Työ 
on raskas ja vaativa, eikä se aina kysy kellonaikaa. Savolaisen työyksikkö on suppea. Siihen kuuluu 
kaksi sosiaalityöntekijää, kanslisti, kaksi kodinhoitajaa ja terveydenhoitaja. Hän on ollut nykytyössään 
yhdeksän ja puoli vuotta. -Huumori on tärkeintä. Ilman sitä tätä ei jaksaisi tehdä.
Savolaisen rooteliin kuuluvat Irakin arabit, Kosovon albaanit, burmalaiset, somalit ja muutama muu 
yksittäinen kansalaisuus. Heistä eniten on irakilaisia. Albaanit ovat sijoittuneet mainiosti työmarkkinoille. 
Savolaisen mukaan myös burmalaiset löytävät työelämän, kunhan aikaa kuluu. Pakolaisten parissa 
tehtävässä työssä Kuopio on maassa edelläkävijä. Täällä luotiin kuusi vuotta sitten moniammatillinen 
yhteistyö, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Mukana on sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen 
pakolaisyksikkö, koulu, päivähoito, nuorisotyö, kolmas sektori, muun muassa settlementtityö, Martat, 
seurakunta, poliisi ja maahanmuuttajat itse. 
Pakolaisilla on samat ongelmat kuin suomalaisilla. - Vanhemmuus on usein hukassa. Taustalla 
vanhemmilla on tulo vieraaseen ympäristöön, joka ei omalla kohdallakaan suju ongelmita. Lapsilla on 
ehkä helpompaa. He oppivat kielen ja länsimaistuvat nopeammin kuin vanhempansa. - Kun lapsilta 
kysyttiin, mikä on parasta, vastaus oli koulu. Ikävänä puolena lapset näkivät liian pitkät lomat.
Savolainen sanoo, että muslimimiehillä on kova kohtalo naisjengin pyörityksessä. - He sanovat, että 
Suomi on naisvaItio. Lähtömaissaan he eivät ole tottuneet  tähän. Mutta me olemme heidän kanssaan 
tavallaan sukupuolettomia, virkamiehiä. Silti he kokeva tulevansa nöyryytetyiksi. Minulle eräs 
irakilaismies sanoi, että olen pahempi kuin Saddam Hussein. Onko Kuopiossa rasismia? - 
Pienimuotoista se on. Ja sitä on puolin ja toisin. Myös pakolaisilla suomalaisia kohtaan. Esimerkiksi 
jotkut muslimit katsovat, että kaikki suomalaisnuoret ryyppäävät toreilla ja turuilla. Pakolaisten 
ongelma on, että kontaktit suomalaisiin puuttuvat. - Viranomaiset ovat tärkein kontakti.
Leila Savolaisen elämä on jaksotettu kolmeen  osaan. Ensin on perhe, sitten tulee tulevat työ ja 
politiikka. - Ilman perhettä ja ymmärtävää miestä ei työ onnistuisi. Perheeseen kuuluvat puolisoni 
Veikko ja tyttäret Vilma, 12, ja Reeta, 9. Kasvattajana Savolainen tunnustautuu vanhanaikaiseksi. 
Rajat löytyvät, mutta syli on avoin. Hän kokee äitinä olon aivan  ihanana. Se mitä hän kaipaa lisää 
suomalaisilta on toistensa koskettelu ja huomioonottaminen. - Se luo läheisyyden tunteen.
Politiikkaan lähdön taustalta löytyy perinne. Savolaisen äiti oli Kuopion kunnallispolitiikassa 
1970-luvulla. Itse Savolainen liittyi Vesaisten teatterikerhoon 7-vuotiaana. Ennen 
kaupunginvaltuustoon tuloaan Savolainen ehti olla kauden Alavan seurakuntaneuvostossa ja 
kirkkovaltuustossa.Valtuustoon hän pääsi 1996 ensi yrittämällä. - Politiikka on äärimmäisen 
innostavaa.Meillä Kuopiossa on hyvä yhteistyöeri puolueiden kesken, mutta toki välillä tulee 
puolin ja toisin kiihkoilua asioissa. Se on sitä politiikka, sanoo keskustaa edustava Savolainen. 
Hän sanoo, että kunnallispoliitikko pystyy vaikuttamaan hirveän paljon, jos haluaa.
- Varsinkin työ lautakunnissa on sitä vaikuttamista.Toivo YIäjärveltä (kesk.) hän tunnustaa saaneensa 
paljon vaikutteita. Mutta myös Hannu Isotalo (kok.) ja Erkki Virtanen (vas.) saavat ylistystä. 
- Tarvitaan vahvoja, hyviä persoonia. Hän kiittelee virkamieskuntaa, joka on korkeatasoista ja avointa. 
Ainoa, mikä häiritsee on kateus. Se vaivaa niin virka­ kuin luottamusmiehiä. 
Leila Savolainen oli lähdössä talvella eduskuntavaaliehdokkaaksi, "mutta tilaa majatalosta ei löytynyt". 
Nvt kun tilanne on muuttunut. hän on hämmenynyt. - Kyselyjä on tullut, mutta en tiedä. 
Kunnallispolitiikassa hän toivoo nykyisessä taloudellisessa tilanteessa uutta hallintokuntarajat 
ylittävää yhteistyötä.
Puuhamimmillä riittää virtaa jalkapalloonkin. Hän on aktiivi KuPS:n hallituksen jäsen ja on mukana 
PeeÄssän edustajistossa. Mutta perhe on tärkein. Ja Niiralassa Tupatien omakotitalon kasvimaa, 
jota hän tyttäriensä kanssa hoitaa. Jos satutte näkemään hellesäällä omakotitontin takaosassa 
alastomana aurinkoa ottavan naisen, niin älkää säikähtäkö. Hän on Leila Savolainen.